oksennus

Suomi

Substantiivi

oksennus (39)

oksentaminen, vatsan sisällön voimallinen poistuminen suun kautta
suun kautta tyhjentyneen mahalaukun sisältö

Ääntäminen

IPA: /ˈoksenːus/
tavutus: ok‧sen‧nus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	oksennus	oksennukset
genetiivi	oksennuksen	oksennusten oksennuksien
partitiivi	oksennusta	oksennuksia
akkusatiivi	oksennus; oksennuksen	oksennukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	oksennuksessa	oksennuksissa
elatiivi	oksennuksesta	oksennuksista
illatiivi	oksennukseen	oksennuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	oksennuksella	oksennuksilla
ablatiivi	oksennukselta	oksennuksilta
allatiivi	oksennukselle	oksennuksille
muut sijamuodot
essiivi	oksennuksena	oksennuksina
translatiivi	oksennukseksi	oksennuksiksi
abessiivi	oksennuksetta	oksennuksitta
instruktiivi	–	oksennuksin
komitatiivi	–	oksennuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	oksennukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	oksennus-

Käännökset

1. oksentaminen, vatsan sisällön voimallinen poistuminen suun kautta

englanti: vomit
espanja: vómito
ranska: vomissure
tšekki: zvratky m. (monikollinen)

turkki: kusmuk
venäjä: блевотина, рвота
viro: okse

Liittyvät sanat

Synonyymit

2. laatta, ykä, yrjö, puklu

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

oksennus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=oksennus&oldid=4443236”