Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

oksiduuli (5)

  1. (kemia, vanhahtava) jonkin aineen oksideista vähiten happea sisältävä
    Vrt. typpioksiduuli (N2O) (nyk. dityppioksidi) ja typpioksidi (NO),
    rautaoksiduuli (FeO) (nyk. rauta(II)oksidi) ja rauta(III)oksidi (Fe2O3).

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oksiduuli oksiduulit
genetiivi oksiduulin oksiduulien
(oksiduulein)
partitiivi oksiduulia oksiduuleja
akkusatiivi oksiduuli;
oksiduulin
oksiduulit
sisäpaikallissijat
inessiivi oksiduulissa oksiduuleissa
elatiivi oksiduulista oksiduuleista
illatiivi oksiduuliin oksiduuleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oksiduulilla oksiduuleilla
ablatiivi oksiduulilta oksiduuleilta
allatiivi oksiduulille oksiduuleille
muut sijamuodot
essiivi oksiduulina oksiduuleina
translatiivi oksiduuliksi oksiduuleiksi
abessiivi oksiduulitta oksiduuleitta
instruktiivi oksiduulein
komitatiivi oksiduuleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oksiduuli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa