oksiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoksiminen (38)
- teonnimi verbistä oksia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oksiminen | oksimiset |
| genetiivi | oksimisen | oksimisten oksimisien |
| partitiivi | oksimista | oksimisia |
| akkusatiivi | oksiminen; oksimisen |
oksimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oksimisessa | oksimisissa |
| elatiivi | oksimisesta | oksimisista |
| illatiivi | oksimiseen | oksimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oksimisella | oksimisilla |
| ablatiivi | oksimiselta | oksimisilta |
| allatiivi | oksimiselle | oksimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oksimisena (oksimisna) |
oksimisina |
| translatiivi | oksimiseksi | oksimisiksi |
| abessiivi | oksimisetta | oksimisitta |
| instruktiivi | – | oksimisin |
| komitatiivi | – | oksimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oksimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
oksimis- | |