Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

olkain (yleensä monikossa olkaimet)

  1. hihattomien vaatteiden tai asusteiden paikoillaan tai ylhäällä pysymisen turvaava usein nauhamainen osa
    Toinen esiliinan olkain on kierteellä.
    Liivin olkaimet ovat joskus kiusalliset.
  2. housunkannatin, henkseli (usein monikollinen)
    Olkaimet on usein vyötä parempi vaihtoehto vatsakkaille.
  3. olkalaatta, epoletti
    Olkain univormun olkapäillä on tarpeen perinteisistä syistä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈolkɑi̯n/
  • tavutus: ol‧kain

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi olkain olkaimet
genetiivi olkaimen olkaimien
olkainten
partitiivi olkainta olkaimia
akkusatiivi olkain;
olkaimen
olkaimet
sisäpaikallissijat
inessiivi olkaimessa olkaimissa
elatiivi olkaimesta olkaimista
illatiivi olkaimeen olkaimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi olkaimella olkaimilla
ablatiivi olkaimelta olkaimilta
allatiivi olkaimelle olkaimille
muut sijamuodot
essiivi olkaimena
(olkainna)
olkaimina
translatiivi olkaimeksi olkaimiksi
abessiivi olkaimetta olkaimitta
instruktiivi olkaimin
komitatiivi olkaimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo olkaime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
olkain-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta olka

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

olkain

  1. (taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön genetiivimuoto sanasta olka

Aiheesta muualla muokkaa

  • olkain Kielitoimiston sanakirjassa