omppu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (puhekieltä, lastenkieltä) omena
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈompːu/
- tavutus: omp‧pu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | omppu | omput |
| genetiivi | ompun | omppujen |
| partitiivi | omppua | omppuja |
| akkusatiivi | omppu; ompun |
omput |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ompussa | ompuissa |
| elatiivi | ompusta | ompuista |
| illatiivi | omppuun | omppuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ompulla | ompuilla |
| ablatiivi | ompulta | ompuilta |
| allatiivi | ompulle | ompuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | omppuna | omppuina |
| translatiivi | ompuksi | ompuiksi |
| abessiivi | omputta | ompuitta |
| instruktiivi | – | ompuin |
| komitatiivi | – | omppuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ompu- | |
| vahva vartalo | omppu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- omppu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B