orhi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
orhi (5)
- (murteellinen, yleiskielessä runollinen tai ylätyylinen) ori
- (arkikieltä, leikkimielinen) vahvasti seksuaalisuuteen suuntautunut mies
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈorhi/
- tavutus: or‧hi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | orhi | orhit |
| genetiivi | orhin | orhien (orhein) |
| partitiivi | orhia | orheja |
| akkusatiivi | orhi; orhin |
orhit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | orhissa | orheissa |
| elatiivi | orhista | orheista |
| illatiivi | orhiin | orheihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | orhilla | orheilla |
| ablatiivi | orhilta | orheilta |
| allatiivi | orhille | orheille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | orhina | orheina |
| translatiivi | orhiksi | orheiksi |
| abessiivi | orhitta | orheitta |
| instruktiivi | – | orhein |
| komitatiivi | – | orheine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | orhi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- orhi Kielitoimiston sanakirjassa