orpous
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että on orpo; orpona oleminen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈorpous/ tai /ˈorpou̯s/
- tavutus: or‧po‧us / or‧pous
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | orpous | orpoudet |
| genetiivi | orpouden | orpouksien |
| partitiivi | orpoutta | orpouksia |
| akkusatiivi | orpous; orpouden |
orpoudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | orpoudessa | orpouksissa |
| elatiivi | orpoudesta | orpouksista |
| illatiivi | orpouteen | orpouksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | orpoudella | orpouksilla |
| ablatiivi | orpoudelta | orpouksilta |
| allatiivi | orpoudelle | orpouksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | orpoutena | orpouksina |
| translatiivi | orpoudeksi | orpouksiksi |
| abessiivi | orpoudetta | orpouksitta |
| instruktiivi | – | orpouksin |
| komitatiivi | – | orpouksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | orpoude- | |
| vahva vartalo | orpoute- | |
| konsonantti- vartalo |
orpout- | |
Etymologia muokkaa
sanan orpo vartalosta orpo- ja suffiksista -us
Käännökset muokkaa
1. se, että on orpo
|
|
Aiheesta muualla muokkaa
- orpous Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40