osteologia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaosteologia (12)
- tieteenala, joka tutkii luustoa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osteologia | osteologiat |
| genetiivi | osteologian | osteologioiden osteologioitten (osteologiain) |
| partitiivi | osteologiaa | osteologioita |
| akkusatiivi | osteologia; osteologian |
osteologiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osteologiassa | osteologioissa |
| elatiivi | osteologiasta | osteologioista |
| illatiivi | osteologiaan | osteologioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osteologialla | osteologioilla |
| ablatiivi | osteologialta | osteologioilta |
| allatiivi | osteologialle | osteologioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osteologiana | osteologioina |
| translatiivi | osteologiaksi | osteologioiksi |
| abessiivi | osteologiatta | osteologioitta |
| instruktiivi | – | osteologioin |
| komitatiivi | – | osteologioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | osteologia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. tieteenala, joka tutkii luustoa
|
Liittyvät sanat
muokkaa- substantiivit: osteologi
Aiheesta muualla
muokkaa- osteologia Tieteen termipankissa