Adjektiivi

muokkaa

otettu (1-C) (komparatiivi otetumpi, superlatiivi otetuin) (taivutus[luo])

  1. liikuttunut

otettu

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä ottaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi otettu otetut
genetiivi otetun otettujen
partitiivi otettua otettuja
akkusatiivi otettu;
otetun
otetut
sisäpaikallissijat
inessiivi otetussa otetuissa
elatiivi otetusta otetuista
illatiivi otettuun otettuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi otetulla otetuilla
ablatiivi otetulta otetuilta
allatiivi otetulle otetuille
muut sijamuodot
essiivi otettuna otettuina
translatiivi otetuksi otetuiksi
abessiivi otetutta otetuitta
instruktiivi otetuin
komitatiivi otettuine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo otetu-
vahva vartalo otettu-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • otettu Kielitoimiston sanakirjassa