ottaja
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
ottaja (10)
- se, joka ottaa
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈot̪ːɑjɑ/
- tavutus: ot‧ta‧ja
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ottaja | ottajat |
genetiivi | ottajan | ottajien (ottajain) |
partitiivi | ottajaa | ottajia |
akkusatiivi | ottaja; ottajan |
ottajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ottajassa | ottajissa |
elatiivi | ottajasta | ottajista |
illatiivi | ottajaan | ottajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ottajalla | ottajilla |
ablatiivi | ottajalta | ottajilta |
allatiivi | ottajalle | ottajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ottajana | ottajina |
translatiivi | ottajaksi | ottajiksi |
abessiivi | ottajatta | ottajitta |
instruktiivi | – | ottajin |
komitatiivi | – | ottajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ottaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
KäännöksetMuokkaa
1. se, joka ottaa
|
Liittyvät sanatMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- ottaja Kielitoimiston sanakirjassa