ottava
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
ottava (10)
- (syötistä) kalaa houkutteleva
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈot̪ːɑʋɑ/
- tavutus: ot‧ta‧va
Verbi muokkaa
ottava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ottava | ottavat |
| genetiivi | ottavan | ottavien (ottavain) |
| partitiivi | ottavaa | ottavia |
| akkusatiivi | ottava; ottavan | ottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ottavassa | ottavissa |
| elatiivi | ottavasta | ottavista |
| illatiivi | ottavaan | ottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ottavalla | ottavilla |
| ablatiivi | ottavalta | ottavilta |
| allatiivi | ottavalle | ottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ottavana | ottavina |
| translatiivi | ottavaksi | ottaviksi |
| abessiivi | ottavatta | ottavitta |
| instruktiivi | – | ottavin |
| komitatiivi | – | ottavine |
Aiheesta muualla muokkaa
- ottava Kielitoimiston sanakirjassa
Italia muokkaa
Numeraali muokkaa
ottava
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta ottavo
Substantiivi muokkaa
ottava f. (monikko ottave[luo])
- kahdeksasosa
- (musiikki) oktaavi
- (musiikki) oktaavisiirto; nuottimerkintä, joka ilmaisee kohdan soitettavaksi oktaavia ylempää (ottava alta, lyhenne 8va) tai alempaa (ottava bassa, 8vb)