Substantiivi

muokkaa

päärly (1)[1]

  1. (murteellinen) helmi
    päärlyt rihmahan pujotti

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpæːrly/
  • tavutus: päär‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päärly päärlyt
genetiivi päärlyn päärlyjen
partitiivi päärlyä päärlyjä
akkusatiivi päärly;
päärlyn
päärlyt
sisäpaikallissijat
inessiivi päärlyssä päärlyissä
elatiivi päärlystä päärlyistä
illatiivi päärlyyn päärlyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi päärlyllä päärlyillä
ablatiivi päärlyltä päärlyiltä
allatiivi päärlylle päärlyille
muut sijamuodot
essiivi päärlynä päärlyinä
translatiivi päärlyksi päärlyiksi
abessiivi päärlyttä päärlyittä
instruktiivi päärlyin
komitatiivi päärlyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo päärly-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin kielen substantiivista pärla ('helmi')

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1