Substantiivi

muokkaa

painate (48)

  1. kirjapainossa painettu kirja, kuva, tms.
    Painate vilisee typoja, jotka olisi ollut syytä kustannustoimittaa lopullisesta tekstistä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑi̯nɑt̪eˣ/
  • tavutus: pai‧na‧te

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painate painatteet
genetiivi painatteen painatteiden
painatteitten
partitiivi painatetta painatteita
akkusatiivi painate;
painatteen
painatteet
sisäpaikallissijat
inessiivi painatteessa painatteissa
elatiivi painatteesta painatteista
illatiivi painatteeseen painatteisiin
painatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi painatteella painatteilla
ablatiivi painatteelta painatteilta
allatiivi painatteelle painatteille
muut sijamuodot
essiivi painatteena painatteina
translatiivi painatteeksi painatteiksi
abessiivi painatteetta painatteitta
instruktiivi painattein
komitatiivi painatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo painattee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
painatet-

Etymologia

muokkaa

johdettu sanasta painattaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

offsetpainate

Aiheesta muualla

muokkaa
  • painate Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa