Substantiivi

muokkaa

painavuus (40)

  1. se, että on painava; raskaus
  2. painoarvo, merkittävyys
    Tieteellisessä keskustelussa eivät ratkaise oppiarvot ja muodolliset asemat vaan argumenttien painavuus.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑi̯nɑʋuːs/
  • tavutus: pai‧na‧vuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painavuus painavuudet
genetiivi painavuuden painavuuksien
partitiivi painavuutta painavuuksia
akkusatiivi painavuus;
painavuuden
painavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi painavuudessa painavuuksissa
elatiivi painavuudesta painavuuksista
illatiivi painavuuteen painavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi painavuudella painavuuksilla
ablatiivi painavuudelta painavuuksilta
allatiivi painavuudelle painavuuksille
muut sijamuodot
essiivi painavuutena painavuuksina
translatiivi painavuudeksi painavuuksiksi
abessiivi painavuudetta painavuuksitta
instruktiivi painavuuksin
komitatiivi painavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo painavuude-
vahva vartalo painavuute-
konsonantti-
vartalo
painavuut-

Etymologia

muokkaa

sanan painava vartalosta painav- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa