painavuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapainavuus (40)
- se, että on painava; raskaus
- painoarvo, merkittävyys
- Tieteellisessä keskustelussa eivät ratkaise oppiarvot ja muodolliset asemat vaan argumenttien painavuus.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑi̯nɑʋuːs/
- tavutus: pai‧na‧vuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | painavuus | painavuudet |
genetiivi | painavuuden | painavuuksien |
partitiivi | painavuutta | painavuuksia |
akkusatiivi | painavuus; painavuuden |
painavuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | painavuudessa | painavuuksissa |
elatiivi | painavuudesta | painavuuksista |
illatiivi | painavuuteen | painavuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | painavuudella | painavuuksilla |
ablatiivi | painavuudelta | painavuuksilta |
allatiivi | painavuudelle | painavuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | painavuutena | painavuuksina |
translatiivi | painavuudeksi | painavuuksiksi |
abessiivi | painavuudetta | painavuuksitta |
instruktiivi | – | painavuuksin |
komitatiivi | – | painavuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | painavuude- | |
vahva vartalo | painavuute- | |
konsonantti- vartalo |
painavuut- |
Etymologia
muokkaasanan painava vartalosta painav- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- painavuus Kielitoimiston sanakirjassa