SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

painava (10) (komparatiivi painavampi, superlatiivi painavin) (taivutus)

  1. joka painaa paljon, raskas

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpɑi̯nɑʋɑ/
  • tavutus: pai‧na‧va

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • painava Kielitoimiston sanakirjassa

VerbiMuokkaa

painava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä painaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painava painavat
genetiivi painavan painavien
(painavain)
partitiivi painavaa painavia
akkusatiivi painava; painavan painavat
sisäpaikallissijat
inessiivi painavassa painavissa
elatiivi painavasta painavista
illatiivi painavaan painaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi painavalla painavilla
ablatiivi painavalta painavilta
allatiivi painavalle painaville
muut sijamuodot
essiivi painavana painavina
translatiivi painavaksi painaviksi
abessiivi painavatta painavitta
instruktiivi painavin
komitatiivi painavine

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

VerbiMuokkaa

painava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä painaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painava painavat
genetiivi painavan painavien
(painavain)
partitiivi painavaa painavia
akkusatiivi painava; painavan painavat
sisäpaikallissijat
inessiivi painavassa painavissa
elatiivi painavasta painavista
illatiivi painavaan painaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi painavalla painavilla
ablatiivi painavalta painavilta
allatiivi painavalle painaville
muut sijamuodot
essiivi painavana painavina
translatiivi painavaksi painaviksi
abessiivi painavatta painavitta
instruktiivi painavin
komitatiivi painavine