palankiini
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
palankiini (5)
- intialainen maattava kantotuoli
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | palankiini | palankiinit |
| genetiivi | palankiinin | palankiinien (palankiinein) |
| partitiivi | palankiinia | palankiineja |
| akkusatiivi | palankiini; palankiinin |
palankiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | palankiinissa | palankiineissa |
| elatiivi | palankiinista | palankiineista |
| illatiivi | palankiiniin | palankiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | palankiinilla | palankiineilla |
| ablatiivi | palankiinilta | palankiineilta |
| allatiivi | palankiinille | palankiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | palankiinina | palankiineina |
| translatiivi | palankiiniksi | palankiineiksi |
| abessiivi | palankiinitta | palankiineitta |
| instruktiivi | – | palankiinein |
| komitatiivi | – | palankiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | palankiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
saksan Palankin, ranskan palanquin, englannin palankeen < portugalin (palanquim) välityksellä Intiasta tai Kaakkois-Aasiasta[1]
Käännökset muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.