Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

palje (48-L)

  1. yl. nahasta tai muusta taipuisasta materiaalista valmistettu laskosteinen liitososa, jota käytetään mm. lietsomiseen tarvittavien palkeiden rakenneosana
    Palje on hanurin ilmavirtausta hallitseva perusosa.
    Laskosovet tarvitsevat yhden tai useamman palkeen.
    Paljetta käytetään nivelbussin korien yhdistämiseen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑljeˣ/, monikko: [ˈpɑ̝lk̟e̞ːt̪]
  • tavutus: pal‧je

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palje palkeet
genetiivi palkeen palkeiden
palkeitten
partitiivi paljetta palkeita
akkusatiivi palje;
palkeen
palkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi palkeessa palkeissa
elatiivi palkeesta palkeista
illatiivi palkeeseen palkeisiin
palkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palkeella palkeilla
ablatiivi palkeelta palkeilta
allatiivi palkeelle palkeille
muut sijamuodot
essiivi palkeena palkeina
translatiivi palkeeksi palkeiksi
abessiivi palkeetta palkeitta
instruktiivi palkein
komitatiivi palkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo palkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
paljet-

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

paljekamera, paljeovi, paljeseinä, palkeenkieli

Idiomit muokkaa

  • täysin palkein
    1. täydellä teholla
      nauttia täysin palkein

Aiheesta muualla muokkaa

  • palje Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.