Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

palkitseva (10) (komparatiivi palkitsevampi, superlatiivi palkitsevin) (taivutus)

  1. jokin, mistä saa konkreettisen tai kuvaannollisen palkinnon; jokin, joka antaa palkinnon

Verbi muokkaa

palkitseva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä palkita

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palkitseva palkitsevat
genetiivi palkitsevan palkitsevien
(palkitsevain)
partitiivi palkitsevaa palkitsevia
akkusatiivi palkitseva; palkitsevan palkitsevat
sisäpaikallissijat
inessiivi palkitsevassa palkitsevissa
elatiivi palkitsevasta palkitsevista
illatiivi palkitsevaan palkitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi palkitsevalla palkitsevilla
ablatiivi palkitsevalta palkitsevilta
allatiivi palkitsevalle palkitseville
muut sijamuodot
essiivi palkitsevana palkitsevina
translatiivi palkitsevaksi palkitseviksi
abessiivi palkitsevatta palkitsevitta
instruktiivi palkitsevin
komitatiivi palkitsevine