palkitseva

Suomi

Adjektiivi

palkitseva (10) (komparatiivi palkitsevampi, superlatiivi palkitsevin) (taivutus)

1. jokin, mistä saa konkreettisen tai kuvaannollisen palkinnon; jokin, joka antaa palkinnon

Verbi

palkitseva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä palkita

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	palkitseva	palkitsevat
genetiivi	palkitsevan	palkitsevien (palkitsevain)
partitiivi	palkitsevaa	palkitsevia
akkusatiivi	palkitseva; palkitsevan	palkitsevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	palkitsevassa	palkitsevissa
elatiivi	palkitsevasta	palkitsevista
illatiivi	palkitsevaan	palkitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	palkitsevalla	palkitsevilla
ablatiivi	palkitsevalta	palkitsevilta
allatiivi	palkitsevalle	palkitseville
muut sijamuodot
essiivi	palkitsevana	palkitsevina
translatiivi	palkitsevaksi	palkitseviksi
abessiivi	palkitsevatta	palkitsevitta
instruktiivi	–	palkitsevin
komitatiivi	–	palkitsevine