Wikipedia
Katso artikkeli Panimo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

panimo (2)

  1. tehdas tai laitos, jossa valmistetaan olutta
  2. yritys, joka on erikoistunut oluen valmistukseen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑnimo/, [ˈpɑ̝nimo̞]
  • tavutus: pa‧ni‧mo

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi panimo panimot
genetiivi panimon panimojen
panimoiden
panimoitten
partitiivi panimoa panimoita
panimoja
akkusatiivi panimo;
panimon
panimot
sisäpaikallissijat
inessiivi panimossa panimoissa
elatiivi panimosta panimoista
illatiivi panimoon panimoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi panimolla panimoilla
ablatiivi panimolta panimoilta
allatiivi panimolle panimoille
muut sijamuodot
essiivi panimona panimoina
translatiivi panimoksi panimoiksi
abessiivi panimotta panimoitta
instruktiivi panimoin
komitatiivi panimoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo panimo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi panna ’valmistaa olutta’ + johdin -(i)mo

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

olutpanimo, panimoala, panimoravintola, panimoteollisuus, panimotuote, pienpanimo, ravintolapanimo

Aiheesta muualla

muokkaa
  • panimo Kielitoimiston sanakirjassa
  • panimo Tieteen termipankissa