Substantiivi

muokkaa

papana (11)[1]

  1. säännöllisen muotoinen, yleensä pyöreä tai soikea pala ulostetta (tyypillisesti kasvissyöjäeläimellä kuten jänis, marsu, hirvi, poro)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑpɑnɑ/
  • tavutus: pa‧pa‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi papana papanat
genetiivi papanan papanien
papanoiden
papanoitten
(papanojen)
(papanain)
partitiivi papanaa papania
papanoita
(papanoja)
akkusatiivi papana;
papanan
papanat
sisäpaikallissijat
inessiivi papanassa papanoissa
papanissa
elatiivi papanasta papanoista
papanista
illatiivi papanaan papanoihin
papaniin
ulkopaikallissijat
adessiivi papanalla papanoilla
papanilla
ablatiivi papanalta papanoilta
papanilta
allatiivi papanalle papanoille
papanille
muut sijamuodot
essiivi papanana papanoina
papanina
translatiivi papanaksi papanoiksi
papaniksi
abessiivi papanatta papanoitta
papanitta
instruktiivi papanoin
papanin
komitatiivi papanine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo papana-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • papana Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 11