Substantiivi

muokkaa

papitar (32-C)

  1. naispuolinen pakanauskonnon pappi
    Yksi Vestan neitsyistä toimi papitarten johtajana nimikkeenään virgo Vestalis maxima. (fi.wikipedia)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑpit̪ɑr/
  • tavutus: pa‧pi‧tar

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi papitar papittaret
genetiivi papittaren papitarten
papittarien
partitiivi papitarta papittaria
akkusatiivi papitar;
papittaren
papittaret
sisäpaikallissijat
inessiivi papittaressa papittarissa
elatiivi papittaresta papittarista
illatiivi papittareen papittariin
ulkopaikallissijat
adessiivi papittarella papittarilla
ablatiivi papittarelta papittarilta
allatiivi papittarelle papittarille
muut sijamuodot
essiivi papittarena
(papitarna)
papittarina
translatiivi papittareksi papittariksi
abessiivi papittaretta papittaritta
instruktiivi papittarin
komitatiivi papittarine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo papittare-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
papitar-

Etymologia

muokkaa

nomini pappi + johdin -tar

Käännökset

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • rakkauden papitar ‒ (vanhastaan) prostituoitu; nykyään myös huomattava seksisymboli t. seksin puolestapuhuja julkisuudessa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • papitar Kielitoimiston sanakirjassa
  • papitar Suomen etymologisessa sanakirjassa