pappeus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se, että on pappi; pappina oleminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑpːeus/ tai /ˈpɑpːeu̯s/
- tavutus: pap‧pe‧us / pap‧peus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pappeus | pappeudet |
genetiivi | pappeuden | pappeuksien |
partitiivi | pappeutta | pappeuksia |
akkusatiivi | pappeus; pappeuden |
pappeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pappeudessa | pappeuksissa |
elatiivi | pappeudesta | pappeuksista |
illatiivi | pappeuteen | pappeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pappeudella | pappeuksilla |
ablatiivi | pappeudelta | pappeuksilta |
allatiivi | pappeudelle | pappeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pappeutena | pappeuksina |
translatiivi | pappeudeksi | pappeuksiksi |
abessiivi | pappeudetta | pappeuksitta |
instruktiivi | – | pappeuksin |
komitatiivi | – | pappeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pappeude- | |
vahva vartalo | pappeute- | |
konsonantti- vartalo |
pappeut- |
Etymologia
muokkaasanan pappi vartalosta pappe- ja suffiksista -us
Käännökset
muokkaa1. se, että on pappi
|
Aiheesta muualla
muokkaa- pappeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40