pappila
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pappila (12)
- kristillisen kirkon seurakunnan johtajan, kirkkoherran, työsuhdeasunto
- Pappilan piha on suuri ja päärakennus on näyttävä kartanoa muistuttava puurakennus.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑpːilɑ/
- tavutus: pap‧pi‧la
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pappila | pappilat |
| genetiivi | pappilan | pappiloiden pappiloitten (pappilain) |
| partitiivi | pappilaa | pappiloita |
| akkusatiivi | pappila; pappilan |
pappilat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pappilassa | pappiloissa |
| elatiivi | pappilasta | pappiloista |
| illatiivi | pappilaan | pappiloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pappilalla | pappiloilla |
| ablatiivi | pappilalta | pappiloilta |
| allatiivi | pappilalle | pappiloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pappilana | pappiloina |
| translatiivi | pappilaksi | pappiloiksi |
| abessiivi | pappilatta | pappiloitta |
| instruktiivi | – | pappiloin |
| komitatiivi | – | pappiloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pappila- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |