paprika

Katso myös: Paprika, páprika

Suomi

Substantiivi

paprika (12)

1. (yleisesti) mikä tahansa paprikoiden sukuun (Capsicum) kuuluva koisokasvien laji tai sellaisen yksilö; Luonnonvaraisia ja viljeltyjä lajikkeita on runsaasti. Makeaa tai miedonmakuista paprikaa käytetään salaatteihin ja ruoanlaittoon. Tulista paprikaa (chiliä) käytetään mausteena tai koristekasvina.
2. (erityisesti) edellisiin kuuluva laji Capsicum annuum tai sen yksilö
3. edellisten vihanneshedelmä
4. edellisestä jauhamalla saatava mauste

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑprikɑ/
• tavutus: pap‧ri‧ka

Etymologia

• unkarin kautta

Käännökset

1. Capsicum annuum

albania: spec azeri: bibər englanti: pepper, sweet pepper, bell pepper espanja: pimiento m. hollanti: paprika italia: peperone m. portugali: pimentão m. (punainen), pimento m. (vihreä) ranska: poivron m. romania: ardei m.

ruotsi: paprika saksa: Paprika m. turkki: biber, dolma biber ukraina: солодкий перець m. unkari: paprika uzbekki: qalampir venäjä: сладкий перец viro: paprika, kirbik

4. paprikajauhe

englanti: paprika

ranska: paprika m.

Liittyvät sanat

• espanjanpippuri, turkinpippuri
• täytetty paprika

Yhdyssanat

• maustepaprika, ruokapaprika, vihannespaprika
• paprikajauhe
• paprikasumutin

Aiheesta muualla

• paprika Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 5181 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

Substantiivi

paprika (ei monikkoa)

1. paprikamauste, paprikajauhe

Huomautukset

• paprika vihanneksena on englanniksi pepper ( ← sweet pepper, bell pepper; vrt. chili pepper)

Ranska

Substantiivi

paprika m.

1. paprikajauhe, paprikamauste

Liittyvät sanat

• poivron

Ruotsi

Substantiivi

paprika yl. (1) (yks. määr. paprikan [luo], mon. epämäär. paprikor [luo], mon. määr. paprikorna [luo])

1. paprika

Aiheesta muualla

• paprika Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Unkari

Substantiivi

paprika

1. paprika (kasvi)
2. paprika (vihanneshedelmä)