Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

parjaaja (10)

  1. henkilö, joka parjaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑrjɑːjɑ/
  • tavutus: par‧jaa‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi parjaaja parjaajat
genetiivi parjaajan parjaajien
(parjaajain)
partitiivi parjaajaa parjaajia
akkusatiivi parjaaja;
parjaajan
parjaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi parjaajassa parjaajissa
elatiivi parjaajasta parjaajista
illatiivi parjaajaan parjaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi parjaajalla parjaajilla
ablatiivi parjaajalta parjaajilta
allatiivi parjaajalle parjaajille
muut sijamuodot
essiivi parjaajana parjaajina
translatiivi parjaajaksi parjaajiksi
abessiivi parjaajatta parjaajitta
instruktiivi parjaajin
komitatiivi parjaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo parjaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa