Substantiivi

muokkaa

peitsari (6)

  1. ravurin tapaan juoksukilpailussa käytettävä hevonen, joka ei käy ravia, vaan peitsiä eli passia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpei̯t̪sɑri/
  • tavutus: peit‧sa‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peitsari peitsarit
genetiivi peitsarin peitsarien
peitsareiden
peitsareitten
partitiivi peitsaria peitsareita
peitsareja
akkusatiivi peitsari;
peitsarin
peitsarit
sisäpaikallissijat
inessiivi peitsarissa peitsareissa
elatiivi peitsarista peitsareista
illatiivi peitsariin peitsareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi peitsarilla peitsareilla
ablatiivi peitsarilta peitsareilta
allatiivi peitsarille peitsareille
muut sijamuodot
essiivi peitsarina peitsareina
translatiivi peitsariksi peitsareiksi
abessiivi peitsaritta peitsareitta
instruktiivi peitsarein
komitatiivi peitsareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo peitsari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi peitsata + johdin -ri

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa