Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pelkääjä (10)

  1. henkilö, joka pelkää

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpelkæːjæ/
  • tavutus: pel‧kää‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pelkääjä pelkääjät
genetiivi pelkääjän pelkääjien
(pelkääjäin)
partitiivi pelkääjää pelkääjiä
akkusatiivi pelkääjä;
pelkääjän
pelkääjät
sisäpaikallissijat
inessiivi pelkääjässä pelkääjissä
elatiivi pelkääjästä pelkääjistä
illatiivi pelkääjään pelkääjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelkääjällä pelkääjillä
ablatiivi pelkääjältä pelkääjiltä
allatiivi pelkääjälle pelkääjille
muut sijamuodot
essiivi pelkääjänä pelkääjinä
translatiivi pelkääjäksi pelkääjiksi
abessiivi pelkääjättä pelkääjittä
instruktiivi pelkääjin
komitatiivi pelkääjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pelkääjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat ja sanaliitot muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa