pennalismi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapennalismi (5)
- simputus, jonka tekijöinä ovat esimiesten sijaan vertaiset; toverisorto
- (historia) 1600-luvulla muodostunut tapa, jonka mukaan uusien ylioppilaiden tuli antautua vanhempien simputuksen alaiseksi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pennalismi | – |
genetiivi | pennalismin | – |
partitiivi | pennalismia | – |
akkusatiivi | pennalismi; pennalismin |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pennalismissa | – |
elatiivi | pennalismista | – |
illatiivi | pennalismiin | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pennalismilla | – |
ablatiivi | pennalismilta | – |
allatiivi | pennalismille | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pennalismina | – |
translatiivi | pennalismiksi | – |
abessiivi | pennalismitta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | pennalismeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pennalismi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. simputus, jonka tekijöinä ovat esimiesten sijaan vertaiset
|
2. historia
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pennalismi Kielitoimiston sanakirjassa