Substantiivi

muokkaa

permis (39)

  1. (arkikieltä) permanentti
    Pekkakin otti permiksen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpermis/
  • tavutus: per‧mis

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi permis permikset
genetiivi permiksen permisten
permiksien
partitiivi permistä permiksiä
akkusatiivi permis;
permiksen
permikset
sisäpaikallissijat
inessiivi permiksessä permiksissä
elatiivi permiksestä permiksistä
illatiivi permikseen permiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi permiksellä permiksillä
ablatiivi permikseltä permiksiltä
allatiivi permikselle permiksille
muut sijamuodot
essiivi permiksenä permiksinä
translatiivi permikseksi permiksiksi
abessiivi permiksettä permiksittä
instruktiivi permiksin
komitatiivi permiksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo permikse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
permis-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • permis Kielitoimiston sanakirjassa

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

permis m. (monikko permis)

  1. lupa (kirjallinen, virallinen)
    permis de conduire – ajokortti
    permis de construire – rakennuslupa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • permis Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

permis

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä permettre
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä permettre

permis m., permise f. (monikko permis m., permises f.)

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä permettre

Ääntäminen

muokkaa

Romania

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
genetiivi/datiivi
yksikkö unui permis
määräinen permisului
monikkounor permise
määräinenpermiselor

permis n. (määräinen: permisulmonikko: permise, määräinen: permisele)

  1. lupa (virallinen)
    permis de muncă työlupa

Liittyvät sanat

muokkaa

permis

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä permite