pesijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapesijä (12)
- pesemistä toteuttava henkilö
- Yleisissä saunoissa ennen oli pesijöiden ammattikunta, joka huolehti pesuista asiakkaan niin halutessa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpesijæ/
- tavutus: pe‧si‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pesijä | pesijät |
genetiivi | pesijän | pesijöiden pesijöitten (pesijäin) |
partitiivi | pesijää | pesijöitä |
akkusatiivi | pesijä; pesijän |
pesijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pesijässä | pesijöissä |
elatiivi | pesijästä | pesijöistä |
illatiivi | pesijään | pesijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pesijällä | pesijöillä |
ablatiivi | pesijältä | pesijöiltä |
allatiivi | pesijälle | pesijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pesijänä | pesijöinä |
translatiivi | pesijäksi | pesijöiksi |
abessiivi | pesijättä | pesijöittä |
instruktiivi | – | pesijöin |
komitatiivi | – | pesijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pesijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. pesemistä toteuttava henkilö
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakolopesijä, pyykinpesijä, rahanpesijä, selänpesijä
Aiheesta muualla
muokkaa- pesijä Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaapesijä (12)
- eläin, joka pesii
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. eläin, joka pesii
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pesijä Kielitoimiston sanakirjassa