pyykinpesijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyykinpesijä (12)
- henkilö, joka pesee pyykkiä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpyːkinˌpesijæ/
- tavutus: pyy‧kin‧pe‧si‧jä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyykinpesijä | pyykinpesijät |
| genetiivi | pyykinpesijän | pyykinpesijöiden pyykinpesijöitten (pyykinpesijäin) |
| partitiivi | pyykinpesijää | pyykinpesijöitä |
| akkusatiivi | pyykinpesijä; pyykinpesijän |
pyykinpesijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyykinpesijässä | pyykinpesijöissä |
| elatiivi | pyykinpesijästä | pyykinpesijöistä |
| illatiivi | pyykinpesijään | pyykinpesijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyykinpesijällä | pyykinpesijöillä |
| ablatiivi | pyykinpesijältä | pyykinpesijöiltä |
| allatiivi | pyykinpesijälle | pyykinpesijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyykinpesijänä | pyykinpesijöinä |
| translatiivi | pyykinpesijäksi | pyykinpesijöiksi |
| abessiivi | pyykinpesijättä | pyykinpesijöittä |
| instruktiivi | – | pyykinpesijöin |
| komitatiivi | – | pyykinpesijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyykinpesijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana osista pyykki (genetiivi) ja pesijä
Käännökset
muokkaa1. henkilö
|