petkutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapetkutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpet̪kut̪us/
- tavutus: pet‧ku‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | petkutus | petkutukset |
| genetiivi | petkutuksen | petkutusten petkutuksien |
| partitiivi | petkutusta | petkutuksia |
| akkusatiivi | petkutus; petkutuksen |
petkutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | petkutuksessa | petkutuksissa |
| elatiivi | petkutuksesta | petkutuksista |
| illatiivi | petkutukseen | petkutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | petkutuksella | petkutuksilla |
| ablatiivi | petkutukselta | petkutuksilta |
| allatiivi | petkutukselle | petkutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | petkutuksena | petkutuksina |
| translatiivi | petkutukseksi | petkutuksiksi |
| abessiivi | petkutuksetta | petkutuksitta |
| instruktiivi | – | petkutuksin |
| komitatiivi | – | petkutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | petkutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
petkutus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- petkutus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 844 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa