Substantiivi

muokkaa

petrokemia (12)

  1. (kemia) kemian haara, joka tutkii ja tuottaa maaöljy- ja maakaasupohjaisia kemikaaleja ja kehittää niiden valmistusta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi petrokemia petrokemiat
genetiivi petrokemian petrokemioiden
petrokemioitten
(petrokemiain)
partitiivi petrokemiaa petrokemioita
akkusatiivi petrokemia;
petrokemian
petrokemiat
sisäpaikallissijat
inessiivi petrokemiassa petrokemioissa
elatiivi petrokemiasta petrokemioista
illatiivi petrokemiaan petrokemioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi petrokemialla petrokemioilla
ablatiivi petrokemialta petrokemioilta
allatiivi petrokemialle petrokemioille
muut sijamuodot
essiivi petrokemiana petrokemioina
translatiivi petrokemiaksi petrokemioiksi
abessiivi petrokemiatta petrokemioitta
instruktiivi petrokemioin
komitatiivi petrokemioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo petrokemia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa