pihtaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapihtaaja (10)
- henkilö, joka pihtaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpiht̪ɑːjɑ/
- tavutus: pih‧taa‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pihtaaja | pihtaajat |
| genetiivi | pihtaajan | pihtaajien (pihtaajain) |
| partitiivi | pihtaajaa | pihtaajia |
| akkusatiivi | pihtaaja; pihtaajan |
pihtaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pihtaajassa | pihtaajissa |
| elatiivi | pihtaajasta | pihtaajista |
| illatiivi | pihtaajaan | pihtaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pihtaajalla | pihtaajilla |
| ablatiivi | pihtaajalta | pihtaajilta |
| allatiivi | pihtaajalle | pihtaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pihtaajana | pihtaajina |
| translatiivi | pihtaajaksi | pihtaajiksi |
| abessiivi | pihtaajatta | pihtaajitta |
| instruktiivi | – | pihtaajin |
| komitatiivi | – | pihtaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pihtaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä pihdata
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka pihtaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (puhekieltä) pihtari
Aiheesta muualla
muokkaa- pihtaaja Kielitoimiston sanakirjassa