Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

piilevyys (40)

  1. se, että on piilevä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpiːleʋyːs/
  • tavutus: pii‧le‧vyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piilevyys piilevyydet
genetiivi piilevyyden piilevyyksien
partitiivi piilevyyttä piilevyyksiä
akkusatiivi piilevyys;
piilevyyden
piilevyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi piilevyydessä piilevyyksissä
elatiivi piilevyydestä piilevyyksistä
illatiivi piilevyyteen piilevyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi piilevyydellä piilevyyksillä
ablatiivi piilevyydeltä piilevyyksiltä
allatiivi piilevyydelle piilevyyksille
muut sijamuodot
essiivi piilevyytenä piilevyyksinä
translatiivi piilevyydeksi piilevyyksiksi
abessiivi piilevyydettä piilevyyksittä
instruktiivi piilevyyksin
komitatiivi piilevyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo piilevyyde-
vahva vartalo piilevyyte-
konsonantti-
vartalo
piilevyyt-

Etymologia muokkaa

sanan piilevä vartalosta piilev- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa