piilevä

Suomi

Adjektiivi

piilevä (10)

1. jota ei voi tai on vaikea ulkoapäin havaita; sellainen, joka piilee

   Piilevä kyky jää usein havaitsematta.

   Piilevät taudit aiheuttavat riskin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːleʋæ/, [ˈpiːle̞ʋæ]

• tavutus: pii‧le‧vä

Etymologia

Aktiivin partisiipin preesens verbistä piillä (vokaalivartalo piile- + -vä)

Käännökset

1. jota ei voi tai on vaikea ulkoapäin havaita

englanti: latent, hidden

ruotsi: latent

Liittyvät sanat

• latentti

Johdokset

• adverbit: piilevästi
• substantiivit: piilevyys

Aiheesta muualla

• piilevä Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

piilevä (10)

1. ruskeisiin leviin kuuluvia leviä (Bacillariophyta), joilla on piidioksidista koostuva soluseinä

   Useat piilevät ovat yksisoluisia.

   Piilevät piilevät piilevät joissa, joissa piilevät piilevät piilevät.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːˌleʋæ/, [ˈpiːˌle̞ʋæ]

• tavutus: pii‧le‧vä

Etymologia

• yhdyssana sanoista pii ja levä

Käännökset

1. Bacillariophyta-ryhmän levä

englanti: diatom

ruotsi: kiselalg

Liittyvät sanat

• piimaa

Yhdyssanat

• piilevämaa

Verbi

piilevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä piillä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	piilevä	piilevät
genetiivi	piilevän	piilevien (piileväin)
partitiivi	piilevää	piileviä
akkusatiivi	piilevä; piilevän	piilevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	piilevässä	piilevissä
elatiivi	piilevästä	piilevistä
illatiivi	piilevään	piileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	piilevällä	piilevillä
ablatiivi	piilevältä	piileviltä
allatiivi	piilevälle	piileville
muut sijamuodot
essiivi	piilevänä	piilevinä
translatiivi	piileväksi	piileviksi
abessiivi	piilevättä	piilevittä
instruktiivi	–	piilevin
komitatiivi	–	piilevine