Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

piknikki (5-A)[1]

  1. rinnakkaismuoto sanasta piknik

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpiknikːi/
  • tavutus: pik‧nik‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piknikki piknikit
genetiivi piknikin piknikkien
(piknikkein)
partitiivi piknikkiä piknikkejä
akkusatiivi piknikki;
piknikin
piknikit
sisäpaikallissijat
inessiivi piknikissä piknikeissä
elatiivi piknikistä piknikeistä
illatiivi piknikkiin piknikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piknikillä piknikeillä
ablatiivi piknikiltä piknikeiltä
allatiivi piknikille piknikeille
muut sijamuodot
essiivi piknikkinä piknikkeinä
translatiivi piknikiksi piknikeiksi
abessiivi piknikittä piknikeittä
instruktiivi piknikein
komitatiivi piknikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pikniki-
vahva vartalo piknikki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A