piknik
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
piknik (5)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpiknik/
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piknik | piknikit |
| genetiivi | piknikin | piknikien (piknikein) |
| partitiivi | piknikiä | piknikejä |
| akkusatiivi | piknik; piknikin |
piknikit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piknikissä | piknikeissä |
| elatiivi | piknikistä | piknikeistä |
| illatiivi | piknikiin | piknikeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piknikillä | piknikeillä |
| ablatiivi | piknikiltä | piknikeiltä |
| allatiivi | piknikille | piknikeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piknikinä | piknikeinä |
| translatiivi | piknikiksi | piknikeiksi |
| abessiivi | piknikittä | piknikeittä |
| instruktiivi | – | piknikein |
| komitatiivi | – | piknikeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pikniki- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- ranskan sanasta pique-nique ’piknik’, ehkä ruotsin kielen kautta; verbistä piquer, jonka vanha merkitys oli ’haeskella ruokaa’ ja vanhasta sanasta nique ’pieni asia’
Käännökset muokkaa
1. retki, jonka päätarkoitus on eväiden syöminen ulkoilmassa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- piknik Kielitoimiston sanakirjassa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
piknik (gen pikniku, part piknikku)