pilke
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpilkeˣ/
- tavutus: pil‧ke
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pilke | pilkkeet |
genetiivi | pilkkeen | pilkkeiden pilkkeitten |
partitiivi | pilkettä | pilkkeitä |
akkusatiivi | pilke; pilkkeen |
pilkkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pilkkeessä | pilkkeissä |
elatiivi | pilkkeestä | pilkkeistä |
illatiivi | pilkkeeseen | pilkkeisiin pilkkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pilkkeellä | pilkkeillä |
ablatiivi | pilkkeeltä | pilkkeiltä |
allatiivi | pilkkeelle | pilkkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pilkkeenä | pilkkeinä |
translatiivi | pilkkeeksi | pilkkeiksi |
abessiivi | pilkkeettä | pilkkeittä |
instruktiivi | – | pilkkein |
komitatiivi | – | pilkkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pilkkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pilket- |
Substantiivi
muokkaapilke
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pilke Kielitoimiston sanakirjassa