pilkintä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpilkint̪æ/
- tavutus: pil‧kin‧tä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pilkintä | pilkinnät |
genetiivi | pilkinnän | pilkintöjen (pilkintäin) |
partitiivi | pilkintää | pilkintöjä |
akkusatiivi | pilkintä; pilkinnän |
pilkinnät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pilkinnässä | pilkinnöissä |
elatiivi | pilkinnästä | pilkinnöistä |
illatiivi | pilkintään | pilkintöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pilkinnällä | pilkinnöillä |
ablatiivi | pilkinnältä | pilkinnöiltä |
allatiivi | pilkinnälle | pilkinnöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pilkintänä | pilkintöinä |
translatiivi | pilkinnäksi | pilkinnöiksi |
abessiivi | pilkinnättä | pilkinnöittä |
instruktiivi | – | pilkinnöin |
komitatiivi | – | pilkintöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pilkinnä- | |
vahva vartalo | pilkintä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. pilkkiminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- pilkintä Kielitoimiston sanakirjassa