Substantiivi

muokkaa

pilkki (5-A)

  1. kalastaminen jäähän tehdyn reiän läpi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpilkːi/, [ˈpilk̟ːi]
  • tavutus: pilk‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilkki pilkit
genetiivi pilkin pilkkien
(pilkkein)
partitiivi pilkkiä pilkkejä
akkusatiivi pilkki;
pilkin
pilkit
sisäpaikallissijat
inessiivi pilkissä pilkeissä
elatiivi pilkistä pilkeistä
illatiivi pilkkiin pilkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilkillä pilkeillä
ablatiivi pilkiltä pilkeiltä
allatiivi pilkille pilkeille
muut sijamuodot
essiivi pilkkinä pilkkeinä
translatiivi pilkiksi pilkeiksi
abessiivi pilkittä pilkeittä
instruktiivi pilkein
komitatiivi pilkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pilki-
vahva vartalo pilkki-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pilkkikilpailu, pilkkimies

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pilkki Kielitoimiston sanakirjassa

pilkki

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pilkkiä