pingottaja

Suomi

Substantiivi

pingottaja (10)

henkilö, joka pingottaa

Ääntäminen

IPA: /ˈpiŋːot̪ˌt̪ɑjɑ/
tavutus: pin‧got‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pingottaja	pingottajat
genetiivi	pingottajan	pingottajien (pingottajain)
partitiivi	pingottajaa	pingottajia
akkusatiivi	pingottaja; pingottajan	pingottajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	pingottajassa	pingottajissa
elatiivi	pingottajasta	pingottajista
illatiivi	pingottajaan	pingottajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pingottajalla	pingottajilla
ablatiivi	pingottajalta	pingottajilta
allatiivi	pingottajalle	pingottajille
muut sijamuodot
essiivi	pingottajana	pingottajina
translatiivi	pingottajaksi	pingottajiksi
abessiivi	pingottajatta	pingottajitta
instruktiivi	–	pingottajin
komitatiivi	–	pingottajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pingottaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka pingottaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

pingottaja Kielitoimiston sanakirjassa