pingotus

Suomi

Substantiivi

pingotus (39)

pingottaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈpiŋːot̪us/
tavutus: pin‧go‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pingotus	pingotukset
genetiivi	pingotuksen	pingotusten pingotuksien
partitiivi	pingotusta	pingotuksia
akkusatiivi	pingotus; pingotuksen	pingotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	pingotuksessa	pingotuksissa
elatiivi	pingotuksesta	pingotuksista
illatiivi	pingotukseen	pingotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pingotuksella	pingotuksilla
ablatiivi	pingotukselta	pingotuksilta
allatiivi	pingotukselle	pingotuksille
muut sijamuodot
essiivi	pingotuksena	pingotuksina
translatiivi	pingotukseksi	pingotuksiksi
abessiivi	pingotuksetta	pingotuksitta
instruktiivi	–	pingotuksin
komitatiivi	–	pingotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pingotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	pingotus-

Etymologia

verbi pingottaa (heikko vartalo pingot|a-) + johdin -us

Käännökset

1. pingottaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

pingotus Kielitoimiston sanakirjassa