piriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapiriseminen (38)
- teonnimi verbistä piristä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piriseminen | pirisemiset |
| genetiivi | pirisemisen | pirisemisten pirisemisien |
| partitiivi | pirisemistä | pirisemisiä |
| akkusatiivi | piriseminen; pirisemisen |
pirisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pirisemisessä | pirisemisissä |
| elatiivi | pirisemisestä | pirisemisistä |
| illatiivi | pirisemiseen | pirisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pirisemisellä | pirisemisillä |
| ablatiivi | pirisemiseltä | pirisemisiltä |
| allatiivi | pirisemiselle | pirisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pirisemisenä (pirisemisnä) |
pirisemisinä |
| translatiivi | pirisemiseksi | pirisemisiksi |
| abessiivi | pirisemisettä | pirisemisittä |
| instruktiivi | – | pirisemisin |
| komitatiivi | – | pirisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pirisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pirisemis- | |