plankton
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaplankton (6)
- vedessä elävien ja vapaasti kelluvien pienten organismien kokonaisuus, joka on tärkeää ravintoa meren eläimille
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈplɑŋkt̪on/
- tavutus: plank‧ton
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | plankton | – |
genetiivi | planktonin | – |
partitiivi | planktonia | – |
akkusatiivi | plankton; planktonin |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | planktonissa | – |
elatiivi | planktonista | – |
illatiivi | planktoniin | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | planktonilla | – |
ablatiivi | planktonilta | – |
allatiivi | planktonille | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | planktonina | – |
translatiivi | planktoniksi | – |
abessiivi | planktonitta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | planktoneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | planktoni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- saksan Plankton, eläintieteilijä Victor Hensenin johtama kreikan sanasta πλαγκτός (planktós), "vaeltelija", "kuljeksija"
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaabakteeriplankton, eläinplankton, kasviplankton