plussa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) plusmerkki
- etu, positiivinen asia
- plussat ja miinukset
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈplusːɑ/
- tavutus: plus‧sa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | plussa | plussat |
genetiivi | plussan | plussien (plussain) |
partitiivi | plussaa | plussia |
akkusatiivi | plussa; plussan |
plussat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | plussassa | plussissa |
elatiivi | plussasta | plussista |
illatiivi | plussaan | plussiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | plussalla | plussilla |
ablatiivi | plussalta | plussilta |
allatiivi | plussalle | plussille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | plussana | plussina |
translatiivi | plussaksi | plussiksi |
abessiivi | plussatta | plussitta |
instruktiivi | – | plussin |
komitatiivi | – | plussine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | plussa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa2. positiivinen puoli
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: plussata
Idiomit
muokkaa- olla plussalla olla positiivisen puolella
- päästä plussalle nousta positiivisen puolelle
Aiheesta muualla
muokkaa- plussa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10