miinus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamiinus (39)
- miinusmerkki, erotusta tai negatiivisuutta merkitsevä merkki, vastaava symboli −
- haittapuoli, negatiivinen asia
- Miinuksena on kallis hinta.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmiːnus/, [ˈmiːnus]
- tavutus: mii‧nus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | miinus | miinukset |
genetiivi | miinuksen | miinusten miinuksien |
partitiivi | miinusta | miinuksia |
akkusatiivi | miinus; miinuksen |
miinukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | miinuksessa | miinuksissa |
elatiivi | miinuksesta | miinuksista |
illatiivi | miinukseen | miinuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | miinuksella | miinuksilla |
ablatiivi | miinukselta | miinuksilta |
allatiivi | miinukselle | miinuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | miinuksena | miinuksina |
translatiivi | miinukseksi | miinuksiksi |
abessiivi | miinuksetta | miinuksitta |
instruktiivi | – | miinuksin |
komitatiivi | – | miinuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | miinukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
miinus- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaIdiomit
muokkaa- olla miinuksella olla negatiivisen puolella
- painua miinukselle laskea negatiivisen puolelle
Aiheesta muualla
muokkaa- miinus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 5199 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa