Lintu poikasineen [1]

Substantiivi

muokkaa

poikanen (38)

  1. eläimen jälkeläinen
    Linnunpoikaset ovat jo lentäneet pesästä.
  2. (kuvaannollisesti) nuori poika, pikkupoika
    Olinhan siihen aikaan vasta poikanen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈpoikɑnen]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: poi‧ka‧nen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poikanen poikaset
genetiivi poikasen poikasten
poikasien
partitiivi poikasta poikasia
akkusatiivi poikanen;
poikasen
poikaset
sisäpaikallissijat
inessiivi poikasessa poikasissa
elatiivi poikasesta poikasista
illatiivi poikaseen poikasiin
ulkopaikallissijat
adessiivi poikasella poikasilla
ablatiivi poikaselta poikasilta
allatiivi poikaselle poikasille
muut sijamuodot
essiivi poikasena
(poikasna)
poikasina
translatiivi poikaseksi poikasiksi
abessiivi poikasetta poikasitta
instruktiivi poikasin
komitatiivi poikasine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poikase-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
poikas-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
  • (eläimen jälkeläinen) pentu
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa