SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

poikkeus (39)

  1. säännöstä tai määräyksestä tehty erivapaus tai poikkeava menettely; tavanomaisesta poikkeava seikka
    Kirjastojärjestöt vaativat kirjastoille poikkeuksia tekijänoikeuslainsäädäntöön.
    Juhlapyhät aiheuttavat poikkeuksia aukioloaikoihin.
  2. (ohjelmointi) eräissä ohjelmointikielissä virhetilanteen hallintaan käytetty keino estää ohjelman pysähtyminen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpoi̯kːeus/ tai /ˈpoi̯kːeu̯s/
  • tavutus: poik‧ke‧us / poik‧keus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poikkeus poikkeukset
genetiivi poikkeuksen poikkeusten
poikkeuksien
partitiivi poikkeusta poikkeuksia
akkusatiivi poikkeus;
poikkeuksen
poikkeukset
sisäpaikallissijat
inessiivi poikkeuksessa poikkeuksissa
elatiivi poikkeuksesta poikkeuksista
illatiivi poikkeukseen poikkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi poikkeuksella poikkeuksilla
ablatiivi poikkeukselta poikkeuksilta
allatiivi poikkeukselle poikkeuksille
muut sijamuodot
essiivi poikkeuksena poikkeuksina
translatiivi poikkeukseksi poikkeuksiksi
abessiivi poikkeuksetta poikkeuksitta
instruktiivi poikkeuksin
komitatiivi poikkeuksine-
+ omistusliite



KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

poikkeusasema, poikkeusilmiö, poikkeusjärjestely, poikkeuslaki, poikkeuslupa, poikkeustapaus, poikkeustila, poikkeustoimi, poikkeusyksilö

Aiheesta muuallaMuokkaa