polabi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapolabi (5)
- polabien kansaan kuulunut henkilö
- edellisten käyttämä, 1700-luvulla sammunut kieli (kielitunnus: pox)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpolɑbi/
- tavutus: po‧la‧bi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | polabi | polabit |
| genetiivi | polabin | polabien (polabein) |
| partitiivi | polabia | polabeja |
| akkusatiivi | polabi; polabin |
polabit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | polabissa | polabeissa |
| elatiivi | polabista | polabeista |
| illatiivi | polabiin | polabeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | polabilla | polabeilla |
| ablatiivi | polabilta | polabeilta |
| allatiivi | polabille | polabeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | polabina | polabeina |
| translatiivi | polabiksi | polabeiksi |
| abessiivi | polabitta | polabeitta |
| instruktiivi | – | polabein |
| komitatiivi | – | polabeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | polabi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |